Pääsiäismyyjäiset ja suklaafestivaalit

Tänään olisi taas niin paljon kaikkea kerrottavaa! Ja ennen kaikkea kuvia. Herkullisia kuvia. Tuossa puolenpäivän aikaan lähdin bussilla ja metrolla kohti Lontoota. Metrotöiden vuoksi tuo matka kesti 1,5 tuntia. En ollut varautunut noihin metrotöihin, joten kiireessä tein salaattilounaan matkalle mukaan ja söin sen tyylikkäästi bussissa istuen. Tunsin itseni niin brittiläiseksi syödessäni lounasta liikkuvassa kulkuneuvossa.

Bussin ja parin eri metrolinjan jälkeen tapasin Jasminin Canada Waterin luona, josta lähdimme yhdessä etsimään Lontoon suomalaista Merimieskirkkoa. Kirkko järjesti tänä viikonloppuna pääsiäismyyjäiset. En oikeastaan ennalta tiennyt, mitä myyjäisissä olisi myytävänä. Myyjäiset paljastuivat pääasiassa suomalaisten tuotteiden myyjäisiksi. Vaikka suomalaiset karkit ja Brunbergin suukot houkuttelivat, en ostanut mitään mukaani tällä kertaa. Sen sijaan, myyjäisissä oli grilli auki ja olihan se sitten pakko päästä syömään ihka aitoa suomalaista Hiillos -makkaraa perunamuusin, sinapin ja puolukkahillon kera. Jälkiruoaksi ostin vielä todella herkullista poropiirakkaa, joka sisälsi mahtavan hyvää leipäjuustoa.

 

Merimieskirkon tankkauksen jälkeen lähdimme jälkiruoalle. Otimme pari metropysäkinväliä kohti pohjoista, jolloin saavuimme Westministerille. Lähellä jokea oli Chocolate Festival -tapahtuma. Kadulla oli parikymmentä pientä kojua, joiden pöydät olivat täynnä laadukkaita ja myös todella yllätyksellisiä suklaita. Melkein jokaisessa kojussa oli maistiaisia, joten monenmoista tuli maisteltua. Eniten mieleen jäi basilikalimesuklaa, joka oli liian oudon makuista. Myöskin irtokarkki tyylillä myyvä todella ystävällinen nainen jäi mieleen. Taisinkin maistaa kaikkia hänen myymiä suklaita. Osa festivaalien tuotteista olivat todella kalliita, mutta halvempiakin torilta löytyi. Mukaani tarttui ainoastaan pieni 20 gramman levy luomuvalkosuklaata, joka on maustettu kardemummalla. Ja tässä viimein niitä herkullisia kuvia:

Tältä kojulta maistelimme melkein kaikkia suklaita, sillä ne olivat niin erikoisia

Tältä kojulta maistelimme banaanisuklaa- ja mansikkasuklaahilloja.

Tänään sain myös päätökseen viimeisen suomenkielisen kirjan, jonka olin ottanut mukaani tänne Britanniaan. Seuraavaksi yritän lukea jotain englannin kielistä. Se kyllä vähän jännittää, sillä en ole koskaan lukenut mitään kirjaa englanniksi. Eiköhän se hyvin mene, sillä kohtuu helppoa se kuulemma on. Sain siis päätökseen Ilkka Auerin neliosaisen Lumen ja jään maa -kirjasarjan. Pidin erilaisesta fantasiasta, mutta neljännen kirjan loppu oli jotenkin outo. Ehkä en vain tajunnut sitä kunnolla. Lisäksi tänään kävin lenkillä tekemässä hieman intervalleja. Nyt todella ihanan päivän jälkeen on ihana ottaa kuuma pitkä kylpy. Edes jäätävä sää ei estänyt tämän päivän onnistumista!