Polkuvene

Jes aurinko ei hylännytkään tätä pikkubritanniaa kokonaan! Tänään siis aurinko paistoi täydeltä taivaalta, muttei läheskään ennätyslämpötiloihin ylletty. Aurinkoinen sää oli kuitenkin omiaan, sillä tiedossa oli ihana tapaaminen hyvän suomalaisen yliopistokaverini Rosan kanssa. Tapaamista vaikeutti ainoastaan metrotyöt, joiden vuoksi kaikki lähimmät metroasemani olivat suljettuina. Ehkä se oli jopa hyvä asia, sillä nyt minun oli pakko tutustua paremmin tähän lähialueiden bussiliikenteeseen. Ja sehän toimi aivan mainiosti. Tänään sain siis kadotettua kokonaan bussimörön hartioiltani.

Jotenkin en osannut katsoa netistä oikein noita aikatauluja, tai sitten bussikuski ajoi matkansa puolet aikataulua nopeammin. Noh kuitenkin, olin Lontoon keskustassa miltein puoli tuntia sovittua tapaamisaikaa aiemmin. Olimme sopineet tapaamisen Oxford Streetille, joten menin pikaisesti käymään lempikaupassani River Islandissa. Tällä kertaa mukaani lähti hieman pilottilaseja muistuttavat aurinkolasit. Niitä olinkin yrittänyt löytää jo tovin. En kuitenkaan saanut ostettua laseja ensiyrittämällä, sillä vaikka kaupan ovet olivat auki ja kauppa oli täynnä asiakkaita, ei kassat auenneet ennen kahtatoista. Siispä menin odottelemaan kaveriani Rosaa sovittuun tapaamispaikkaan ja kävin ostamassa lasit vasta hänet tavattuani.

Rosan kanssa lähdimme suorilta etsimään ravintolaa, sillä kumpikaan meistä ei ollut syönyt lounasta. Vastaan tuli sopivasti Bella Italia, josta sai taattua ihanaa suussa sulavaa italialaista ruokaa. Minulle kanapastaa ja Rosalle kinkkusalamipitsaa. Ja molemmat olivat taas niin hyviä.

Ihanan lounaan jälkeen lähdimme kävelemään kohti Hyde Parkia. Jouduimme kävelemään hieman ees taas, sillä suunnitelmissamme oli napata hieman jälkiruokaa Starbucksista. Kun lopulta kävelin tyytyväisenä soijakaakao kädessä ja Rosa mustikkamuffinin kanssa, menimme juoruilemaan parin kuukauden asiat puiston valtaville nurmikentille. Istuimme aika pitkään ja nautimme auringosta. Päätimme kuitenkin jossakin välissä jatkaa matkaa, jotta turisti-Rosa näkisi hieman muutakin osaa Lontoosta. Lähdimme siis kävelemään pidemmälle puistoon. Suuren lammen luona saimme päähämme vuokrata polkuveneen hintaan £10/hlö. Poljimme tunnin ajan ja nautimme ajasta todella paljon. Rosa pelkäsi, että vesilinnut jäävät veneemme alle, sillä niitä lammella riitti. Toivotaan kuitenkin, että linnut säästyivät hengissä.

Kyllä se minun hiusletti jossain tuolla kauluksen takana on. En siis ole ihan noin lyhyeksi hiuksiani kyninyt.

Puistoilun jälkeen lähdimme parin turistinähtävyyden kautta metroille. Otimme saman linjan, mutta kuitenkin lopulta väliaikaisten hyvästelyiden aika tuli. Oli taas aivan ihana nähdä Suomi-kaveria, sillä sen parempaa muistutusta kotimaasta ei voi saada. Siellä te kaikki mua sitten ootatte, kun tuun takasin.

Illalla kotona tein itselleni täydellisen hyvää juustokanasalaattia ahneiden, pirullisten ja nälkäisten kissojen kierrellessä ympärilläni. Otin salaattikulhon kouraani ja peräännyin syömään päivällistäni omaan huoneeseeni. Pienen datailuhetken ja skypettelyiden jälkeen olikin hyvä lähteä puoliväsyneenä iltalenkille. Nyt on täydellinen päivä pulkassa (vaikkei pulkka täällä enää luistakkaan heh heh) ja ensi viikolla onkin kaikkea uutta ja aivan ihanaa tiedossa!

Ps. Olen raskaana. Heh heh.