11.4.2012

Se Mario Kart...

Aamupala
"Mario Kartissa..."
kotitöitä ja pikkupoika pelaa Wiitä
"Arvaa, mikä on hankalin rata Mario Kartissa..."
pikkupoika krikettiin ja kotityöt jatkuu
"Siinä yhdessä radassa on hirveen korkee pudotus..."
pitkä väittely siitä, oliko unohtuneet kriketin kotiläksyt minun vikani
"Arvaa mikä on minun ennätys siinä ja siinä radassa..."
kotiin ja syömään
"Sinun pitää nähdä tuo rata..."
hyvä ruoka, parempi mieli
"Minä sain uuden radan auki, koska..."
Lontooseen pikkupojan kuvauksiin
"Kerran, kun minun auto oli tosi iso..."
väittelyä metrolinjoista
"Sinun pitää pelata Mario Kartia joku päivä..."
kotiin ja relax

Ps. Kaksi kuukautta Iso-Britanniaa takana!

3 kommenttia:

  1. Pitäiskö tässä olla kuvia ? , ku mulla ei näy :(

    VastaaPoista
  2. Oijei, tuli muistoja mieleen omilta au-pair-ajoilta :P Nojoo, eipä tarvitse kauas mennä, että muistot realisoituvat: vietän juuri viimeistä pääsiäislomaviikkoa Suomessa päivittäisenä seuralaisenani 6-vuotias pikkuveli (likimain ADHD-tapaus ;)). Argh. Olen kyllä onnistunut olemaan ärtymättä velipojan kitinöistä ja jankutuksesta, koska tiedän, että ikävä iskee jo lentokoneessa :> Voisitkos muuten tehdä enempikin postauksia ihan perusarjesta siellä lasten kanssa, lisää näitä keskusteluja (!) ja ihan arjen kulkua ja sattumuksia :) Lapset ovat maailman suurimpia filosofeja. Itsekin aina päivittelen, etten koskaan muista ajoissa kirjoittaa ylös veljen sanomisia ja sitten ne neronleimaukset unohtuvat kokonaan.

    Mukavaa huhtikuun loppua Londooseen! Kiva kun olet saanut tuttuja ihmisiäkin vieraaksi. Tekee hyvää omalle jaksamiselle ja olemiselle, mie sen tiedän :>

    VastaaPoista